Áhkánjárga - Beardogorži: Vuosttaš lávki stuorebuš guvlui
Gaska Áhkánjárgga ja Beardu ásaha eallingearddi Áhkánjárga ja Beardogorži gaskka ja nu čatnasa Ofuohta ruovdemáđii - mii lea oassi EU váimmusfievrridanfierpmádagas (Ten-T) ja Áhkánjárgga riikkaidgaskasaš hámmana guovddáš Romssa fylkkain, mii lea fievrridan-, logistihkka- ja eandalii suodjalusguovddáš.
Lea guovddáš oassi riikkaoasi asttuheamos fievrridangeainnus, hui dehálaš maiddái árktalaš guovllu eksportadoaibmi ealáhusaide.
- Vuosttaš oasi duohtandahkan bidjá vuođu vejolaš boahttevaš viiddidemiide máŋgga guvlui. Geaidnu Romssa gávpot guvlui lea čielggaduvvon máŋgga geardde, sihke Gárgán bokte ja Málat bokte mas seammás lea vejolašvuohta duohtandahkat Málatoktavuođa.
- Dasto lea oktavuohta Supmi Ivgubađa bokte hui ávkkálaš sihke ealáhus- ja gearggusvuođaperspektiivvas. Seammás dát luodda šaddá dehálaš oassi vejolaš olles Norgga johtolatfierpmádagas, oktan dehálaš gávpogiiguin Finnmárkkus nugo Áltá ja Girkonjárga.
Hovedside Arktisk jernbane
Riikkas beaktileamos prošeakta?
Romssa fylkka ruovdemáđii lea dat eanemus gánnáhahtti prošeakta Davvi-Norggas, vejolaččat olles riikkas. Regiovdna atná dán oasi vuosttaš ja hui dehálaš lávkin huksemis guhkit áigge vuollái nu ahte šaddá njuolggo oktavuohta doaibmi riikkaoassegávpogii Romsii, ja Ivgobahtii Omasvuonas mii lea njuolggooktavuohta ođastuvvon suoma ruovdemáđiifierpmádahkii.
Váikkuhus diehttelasat lassána juohke lávkki mielde mii čađahuvvo, muhto juo oktiičatnan gaskal Ofuohta ruovdemáđii Áhkánjárgga guovllus ja Beardogoržžis vuolggaha hui positiiva ovdáneami olles riikkaoasis ja riikkas, ja čatná maiddái Davvi-Norgga oktii Davviriikka eará osiin. Dás lea stuorra mearkkašupmi:
Lea okta sivva manne dadjat dán oasi duohtandahkan lea "Oadjebas válljen".
Dihtet go ahte goalmmádas (1/3) oassi stáhta johtalusrámmaid juolludeamis (436 miljárdda ruvnnu) (1207,5 miljárdda ruvnnu) manná ruovdemáđidjii? Dát leat ruđat mat ruovdemáđija bokte váikkuhit positiiva ealáhus- ja servodatovddideami miehtá riikka, ovdáneami mas mii leat sihkkarat ahte Norga vuoitá jos Romssa servodat váldojuvvo mielde.
Gearggusvuhtii ja servodatsihkkarvuhtii
Ealáhusovddideapmái
Biras ja ceavzilvuohta
Servodatovddideapmái
Ii oktage háliit heaittihit máđii
Ii leat jierpmálaš bidjat iešguđet fievrridanvugiid vuostálaga. Mii eat sáhte válljet gaskal geainnu ja ruovdemáđija, girdi ja meara, buohkat geat orrot doppe dihtet ahte lea ollislaš fievrridanvuogádat mas leat buot oasit mielde.
Iešguđet osiin leat iešguđetlágan iešvuođat, dat dievasmahttet nubbi nuppi, ja dain leat maiddái Nationála fievrridanplánas sierra rámmat, mat leat biddjon ovddasvástideaddji etáhtaide stáhtabušeahtas.
Go ruovdemáđii kvalitehtas váilu fievrridanvuogádagas, de eará fievrridanvuogit eai nagot dan buhtadit. Boađus lea álohii heajut fálaldat, unnit beaktilvuohta ja alit golut olbmuide ja ealáhusaide.
Go Romssa fylkkas ja Davvi-Norggas ii leat ollislaš fievrridanvuogádat, de dat hehtte riikkaoasi ja dakko bokte maid olles riikka ovdáneames. Go jearat olbmuin geain lea máđii odne, de ii oktage háliit heaittihit dainna, muhto baicca viiddidit dan. Ruovdemáđidja lea boahtán bisánit deike. Ja dat šaddá ain deháleabbon.
Maid mearkkaša ođđaáigásaš ruovdemáđii
Go odne hukse ođđa ruovdemáđii, de leat ruovdemáđii ja toga oktasašdovdomearkkat liikká nu iešguđetláganat ođđa, ođđaáigásaš ruovdemáđii ja ruovdemáđiiinfrastruktuvrra ektui go dat mii huksejuvvui logenar jagi dahje čuohtejagi dás ovdal. Lihkus manná ovddos guvlui. Muhto mii lea ođđaáigásaš ruovdemáđii dán áigái?
Ođđaáigásaš ruovdemáđii lea:
Leahttu lea čaffat. Leaktu addá beavttu ja čatná oktii stuorát guovlluid oaneheabbo áiggis, gálvvut jovdet jođáneappot dohko gosa galget, ja leavttus lea dieđusge stuora váikkuhus dasa guđe servodatávki ruovdemáđis lea.
Romssa fylkkas galgá ruovdemáđii bálvalit máŋga beroštumiid, vuosttažettiin gálvofievrrideami riikkaoassái ja riikkaoasis, muhto maiddái olbmuid, geat johtet barggu geažil ja astoáigge mátkkiin, go juo 2023:s ledje
fylkkas sullii 3 miljovnna guossejándora..
Ođđaáigásaš ja boahtteáigásaš ruovdemáđii ferte dasto fuolahit dárbbuid ja vejolašvuođaid mat bohtet boahtteáiggis, ja danne lea jierpmálaš láhčit dili nu ahte ruovdemáđii Romssa fylkii, nu go muđuige Norggas dáhko (omd. Vestfold-máđii, Østfold-máđii, Dovre-máđii ja Follo-máđii), lea heivehuvvon 200 - 250 km/h johtimiidda.
Norgga togapárkkas leat eanaš boares lokomotiivvat. Dat lea dál rievdamin. Norgga toga áigu váldit atnui ođđa báikkálaš- ja regionálatoga lassin ođđa guhkesmátketogaid.
Báikkálaš- ja regionálatogat leat jurddašuvvon doaibmat Østlánddas, galget dat ođđa guhkesmátketogat johtet muđuid riikka ruovdemáđijain. Geahča dás mo dat lokomotiivvat leat, ja govahallá mo dat lea johtit Romssa fylkka čáppa eanadagas, go guovssahas libarda almmis:
Toga addá vejolašvuođa heiveheapmái ja garvit areálaid main leat erenoamáš beroštusat; luonddureserváhtat, boazodoalloguovllut ja nu ain.
Ovddeš áiggiid ruovdemáđii billistii hui ollu luonddu, beroškeahttá eará areálageavaheamis, ja garvit hearkkes areálaid dahje heiveheapmi rasttidansajiid fuođđoelliid, šibihiid dahje erenoamážit boazodoalu várás, doppe leat dál áibbas eará proseassat ja vejolašvuođat sihkkarastit erenoamáš vuhtiiváldima ja heivehit daid buriid, ceavzilis čovdosiiguin.
Doppe gos eará sajiin leat leamaš stuora hástalusat go bohccot leat vuojáhallon, doppe lea čoavddus leamaš cegget guhkes, divrras áiddiid. Go ođđa máđii dál huksejuvvo, de sáhttá dat ollu buorebut eastadit riidduid juo detálljaplánendásis.
Ruovdemáđii mas leat ollu tuneallat unnidivččii lunddolaččat areálariidduid, danne go dat manná eatnama vuolde de ii guoskkat rašes guovlluid. Doppe gos máđii rasttilda dálá areálageavaheami, sáhttet buorit plánamearrádusat ja heivehandoaibmabijut, nu go rasttidanbáikkit ja heiveheamit, sihkkarastit ahte sihke luondduárvvut, ássamat ja ealáhusberoštumit vuhtiiváldojuvvojit.
Ollislaš plánema bokte sáhttit mii sihkkarastit ahte ruovdemáđii šaddá ceavzilis čoavddusin mii dássida fievrrádusdárbbu birrasa ja báikegottiid vuhtii váldima ektui buohkaide geat ásset, ellet ja barget regiovnnas.