Áigemearri guovvamánu 1.b.
Dábálaš ohcanáigemearri njukčamánu 1.b.
Ná ozat oahpposaji
Gosa sáhtát ohcat?
Romssa ohcciin geain lea nuoraidvuoigatvuohta, lea vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii fylkkas. Nuoraidvuoigatvuohta lea maiddái sis geat orrot Svalbárddas.
Romssa fylkkas leat njeallja sisaváldinregiovnna
- Mátta-Romsa
- Gaska-Romsa
- Romsa
- Davvi-Romsa
Dus lea vuoigatvuohta beassat skuvlii dan sisaváldinregiovnnas gos don leat logahallojuvvon Álbmotregistarii ássin sisaváldinjagi njukčamánu 1. b. muttus. Go háliidat beassat dakkár oahppoprográmmii dahje prográmmasuorgái mii ii leat du sisaváldiregiovnnas, de sáhtát ohcat sisaváldinregiovdnii mas lea dát fálaldat.
Ohccit miehtá riikka leat dássálaga go ohcet riikalinnjáide ja stáhta sámi skuvllaide Kárášjogas ja Guovdageainnus. Maŋimus guovtti skuvlii lea sámi nuorain vuosttasvuoigatvuohta.
Jus dus ii leat vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii, de sáhtát ain ohcat sisabeassama, muhto don vuoruhuvvot daid ohcciid maŋábeallai geain lea vuoigatvuohta.
Hva kan du søke på?
Du finner oversikt over opplæringstilbudene i Troms her:
Se oversikt over våre skoler og lenker til deres nettsider her
Merk: Dersom et av dine skoleønsker blir lagt ned, tar vi kontakt med deg for ny søknad.
Geaidnu viidáseappot
Dus lea ovddasvástádus das ahte du ohcan lea áigáduvvon. Váldde oktavuođa sisaváldinkantuvrrain jus leat rievdadeamit dahje boasttuvuođat, sihke ovdal ja maŋŋá áigemeari. Jus it leat logahallojuvvon álbmotregistarii Romssas njukčamánu 1. b. muttus, de fertet duođaštit fárrema ovdal geassemánu 15. b.
Dehálaš vástidanáigemearit
Vahkku 27/28
Ohccit geain lea nuoraidvuoigatvuohta ja vuoruhuvvon guosseoahppit ožžot vástádusa ohcamii VIGO bokte.
Vahkku 28/29
Maŋimus áigemearri vástidit vuosttas sisaváldimii.
Vahkku 29/30
Ohccit geat leat vuordinlisttas (nuoraidvuoigatvuohta) ja eará ohccit (geain lea čađahanvuoigatvuohta dahje rávesolbmuidvuoigatvuohta dahje geain ii leat vuoigatvuohta ja guosseohppiin) ožžot vástádusa ohcamii VIGO bokte. Fuomáš ahte vuordinlisttat leat rávvejeaddjit, ja sáhttet molsašuddat sisaváldimiid gaskkas. Sáhtát gahččat vuordinlisttas dakkár meattáhusaid dahje rievdadusaid geažil sisaváldimiid gaskkas, mat leat vuoigatvuođavuođđuduvvon lágain ja láhkaásahusain.
Vahkku 30/31
Maŋimus áigemearri vástidit nuppi sisaváldimii.
Vahkku 31/32
Skuvllat váldet badjelasaset sisaváldin- ja vuordinlisttaid. Ohccit geat eai leat doallan áigemeriid, sáhttet dál váldit oktavuođa skuvllaiguin čálihan dihtii iežaset vejolaš vuordinlisttaide.
Vahkku 34
Vuosttas skuvlabeaivi. Jus it boađe skuvlii, de sáhtát massit vuoigatvuođa dan skuvlasadjái maid leat ožžon.
Skuvlasaji fálaldat
Ráhkkan dasa ahte sáhtát oažžut skuvlasadjefálaldaga eará skuvllaide go daidda maidda don háliidit, jus dus eai leat doarvái árvosátnečuoggát maiguin gilvvohallat. Jus it vástit fálaldahkii, de massát saját. Jus cealkkát eret fálaldaga, de it leat šat dáhkiduvvon oažžut skuvlasaji.
Mearrádusat mat gusket muhtun skuvllaide ja fitnuide
Muhtin oahpposurggiin lea erenomáš mearrádusat sisaváldimii. Loga eanet dás vuolábealde.
Vai fitnet oahpposaji ja virgádeami girdifágas de gáibiduvvo visožit politiijaduođaštus.
Válde oktavuođa skuvllain jus dárbbašat eanet dieđuid.
Ohccit Js oahppospesialiseren ja Js1 Dearvvašvuođa- ja bajásšaddanfága fertejit sávvat skuvlabáikki Ráisa dahje Skiervá. Dagat dan lassidieđuide vuolde ohcamušas Vigo:s.
Valáštallanfága fállá máŋga iešguđet valáštallamiid. Ohccit Js1 valáštallanfágii ja Js1 oahppospesialiseremii, reálafága váldovaláštallamin fertejit dieđihit guđemuš valáštallama sii háliidit. Lea stuorra beroštupmi muhtin fálaldagaide, de ferte maiddái čállit molssaevttolaš valáštallansuorggi.
Js1 Dearvvašvuođa ja bajásšaddanfága ohcet buot oahppit politiijaduođaštus maŋŋel go skuvla lea álgán.
Ohccit geat háliidit fitnuide elektrofága, áibmo- ja mearrajohtolat, politiija ja buollindoaimmahat siskkobeallai, berrejit iskkat ivdneoainnu danne go dáid fitnuide soahppevaš fuones ivdneoainnuin.
Ohccit erenomáš dearvvašvuođagivssiin ovdamearkka dihte ihtalanvihki, epilepsiija, berrejit gulaskuddat doaktáriin jus sii ohcet fidnofágaide ovdamearka dihte vuoktačuohppi, koahkka, vuoddji dahje huksehus- ja ráhkadusteknihka.